SEOT56, Energianmittaus

Tehtävä 1.1

Kuvaile miten dynaaminen kwh-mittari toimii? Mihin toiminta perustuu?

-Dynaamisessa mittarissa näkyvä kiekko on sähkömoottorin roottori joka pyörii.

 

Tehtävä 1.2

Kuvaile miten staattinen kwh-mittari toimii? Mihin toiminta perustuu?

-Staattinen mittari toimii elektroniikalla.

 

Tehtävä 1.3

Luettele tehosuureet joita voidaan mitata esim. teollisuuskiinteistön pääkeskukselta?

-Pätöenergia, loisenergia, näennäisteho ja huipputeho.

 

Tehtävä 1.4

Miten pätö-, lois- ja näennäisteho eroavat toisistaan?

-Pätöteho on resistanssien kuluttamaa energia. Loistehoa tarvitsevat käämit esim. moottorien magneettikentät. Näennäisteho on kokonaisteho, joka sisältää pätö- ja loistehon.

 

Tehtävä 1.5

Piirrä periaatekuva epäsymmetrisestä kolmivaihetehon (pätö) mittauksesta?

 

Tehtävä 1.6

Miksi loisteho mitataan? Miksi siitä on haittaa verkostoon?

-Loisteho mittarilla. Kuormittaa verkkoa turhaan.

 

Tehtävä 1.7

Kuinka loisteho kompensoidaan? Mitä etua on kompensoinninsta?

-Loistehon kompensointi kondensaattoreilla.

 

Tehtävä 1.8

Kuinka epäsuoramittaus eroaa suorasta energianmittauksesta?

-Epäsuorassa mittauksessa käytetään virtamuuntajia.

Tehtävä 1.9

Mihin virtamuuntajan toiminta perustuu?

 - Virtamuuntaja perustuu magneettikenttään. Energia siirtyy virtapiiristä toiseen käämien välisen keskinäisinduktanssin välityksellä.

Tehtävä 1.10

Millä perusteella valitset virtamuuntajan?

 - Mitattavan virran mukaan. Esim. 200/5A

Tehtävä 1.11

Kuinka kuluttajamittareiden (kwh) tiedonsiirot voidaan järjestää (kuluttajalta energiayhtiölle)?

-Sähköverkon kautta, GSM laitteiden avulla.

Tehtävä 1.12

Mikä on verkkokäskylaite ja mihin sitä käytetään?

-Sähkölaitos ohjaa sen kautta mittaria ja keskuksen releitä. Esim. LVV

Tehtävä 1.13

Miksi energiayhtiö käyttäisi tehonrajoitusta? Miten se näkyy kuluttajalla?

-Sen avulla voidaan leikata sähköverkon huipputehoa.

 

Tehtävä 1.14

Mikä on SLY-kytkentä?

-Sähkölaitos yhdistyksen ohje, jonka mukaan sähkölämmitteisen talon releistys kytketään

Tehtävä 1.15

Mitä tarkoitetaan tariffin ohjauksella? Mitä hyötyä siitä on kuluttajalle?

-Sähkömittaria ohjataan sähkön hinnan mukaan. Esim. vuodenaika tariffi.

 

Tehtävä 1.16

Käy Jyväskylän energialaitoksen sivuilla. Mitä eri sähkötuotteita heillä on myynnissä? Miten ne eroavat toisistaan?

Tehtävä 1.17

Mihin hintaan JE myy:

 Yleissähköä:

 Päivä-Yö-sähköä:

 

Jos omakotitalossa kuluteaan sähköä 25000kwh vuodessa. Yöllä sähköä kuluu 13000kwh vuodessa. Laske kumpi myyntituote on kuluttajalle edullisempi (ei huomioida siirtomaksuja)?

SEOT54, Maakaapeliverkostotyöt

Tehtävä 1:

Mitä johdinaineita käytetään maakaapeleissa?

-Kupari ja alumiini.

 

Tehtävä 2:

Mitä merkitystä on kaapelinvalinnassa johdinaineella?

-Alumiini edullisempaa ja kevyempää kuin kupari. Mutta myös hauraampaa ja oksidoituu helpommin kupariin verrattuna.

 

Tehtävä 3:

Kuinka PVC ja PE eristeaineet eroavat toisistaan?

-PVC:n maksimi kuormituslämpö on 70 astetta. PEX:llä 90 astetta.

 

Tehtävä 4:

Mitä asetuksia on annettu maahan asennettaville kaapeleille?

-Normaalisti maahan asennettavassa kaapelissa pitää olla konsentrinen tai mekaaninen suojaus.

AXMK kaapeleita saa asentaa tietyin edellytyksin myös maahan, jolloin kaapeli on asennettava tarpeeksi syvälle.

 

Tehtävä 5:

Mitkä ovat standardin mukaiset johdinvärit 5-johdin kaapelissa?

RU-MU-HA-VASI-KEVI

 

Tehtävä 6:

Mitä kaapeleissa olevilla lajimerkeillä kuvataan?

M= Muovi

K= Kaapeli

X= PEX-eriste

A= Alumiini

C= Kupari

 

Tehtävä 7:

Millaisia, rakenteelta, seuraavien lajimerkkien mukaiset kaapelit ovat:

 MCMK? Muovi, Kupari, Muovi, Kaapeli

 AMCMK? Alumiini, Muovi, Kupari, Muovi, Kaapeli

 AXMK? Alumiini, PEX-eriste, Muovi, Kaapeli

 

Tehtävä 8:

Miten kaapelin kuormitettavuus vaikuttaa kaapelin valintaan?

-Paikkoihin, joissa kaapelin jäähdytysolosuhteet ovat huonot tai ympäristön lämpötila korkea valitaan suurempi poikkipintainen kaapeli.

 

Tehtävä 9:

Kuinka paljon voidaan kuormittaa 63A gG sulaketta? Miten kuormitusarvo vaikuttaa kaapelin valintaan?

N. 70A. Valitaan kaapeli joka kestää tämän virran. (Min 16 Al)

 

 

Tehtävä 10.

Mitä tarkoitetaan liittymisjohdolla?

-Kuluttajan omistama kaapeli, jolla kiinteistö liitetään verkkoyhtiön sähköverkkoon.

 

Tehtävä 11.

Mitä seikkoja on otettava huomioon kun liittymiskaapeli asennetaan kiinteistöön?

-Kaapelille asennettava palonkestävä suojaputki (Min 50 JM tai 32 Japp)

Tehtävä 12.

Mitä vaatimuksia on asetettu kaapelipäätteille?

-Kestettävä UV-rasitus, mekaaninen kesto tarpeeksi hyvä.

 

Tehtävä 13.

Miksi käytetään kaapelipäätteitä?

-Estettävä veden pääsy kaapeliin.

 

Tehtävä 14.

Luettele minkälaisia jatkos mahdollisuuksia on alle 1kV maakaapeleille?

-Kutistemuovijatkos, valumuovijatkos, Geelijatkos.

 

Tehtävä 15.

Milloin tarvitaan kaapelikenkiä?

Suuremmilla poikkipinnoilla jolloin liitoksesta saadaan varmempi.

 

Tehtävä 16.

Missä järjestyksessä kaapelikenkä puristetaan johtimeen?

-Puristukset keskeltä alkaen.

Tehtävä 17.

Mitä etua saavutetaan ruuviliitosjatkoksesta?

-Ei tarvita puristustyöpihtejä.

 

Tehtävä 18.

Kuvaile päävaiheittain kutistemuovijatkon tekeminen?

-Kuorinta ohjeen mukaan, kutistesukat oikeassa vaiheessa pujotetaan paikoilleen, liittimen asentaminen, sukkien kutistaminen.

  

Tehtävä 19.

Mitä muita johtoverkkoja voidaan asentaa maahan, kuin sähköverkkoja?

-Tietoliikenne ja antenniverkkoja.

 

Tehtävä 20.

Luettele tapauskohtaisesti maakaapelin asennussyvyyteen?

 

Tehtävä 21.

Kuvaile pääkohdittain maakaapelin asennus maahan?

-Ojan kaivaminen yleensä 0,7-1m, kivet pois ojan pohjalta, tarvittaessa hiekoittaminen, kaapelin asennus, täyttö. Nauha asennetaan n.20 cm maan pinnasta. Tarvittaessa mekaaninen suojaus.

Tehtävä 22.

Kuinka alle 1kV maakaapeli asennetaan pylvääseen?

-Koho kiinnikkeillä (AMKA-naula), suojaus kourulla n. 2 metriä alaosasta.

 

Tehtävä 23.

Millä edellytyksillä jakeluverkonhaltija kytkee liittymiskaapeliin sähköt?

-Asennusten oltava määräysten mukaiset ja urakoitsija tilaa liittymisen hyvissä ajoin ao.kaavakkeella.

 

Tehtävä 24.

Mitä työkaluja tarvitaan, jos halutaan selvittää maanpäältä maakaapelin reitti?

-Kaapelihakulaitteella.

SEOT 53, Ilmajohtoverkostotyöt

Tehtävä 1:

Mitä tarkoitetaan ilmajohdolla?

Ilmaan pylväiden varaan ripustettu johto, avojohto tai kaapeli.

 

Tehtävä 2:

Mitä on otettava huomioon kun suunnitellaan ilmajohdolle johtoreittiä? Luettele myös johtoreitin maastosuunnittelun vaiheet.

 - Pyritään laittamaan johtoreitti teiden varteen.

- Huomioidaan maaston muodot ja erilaiset esteet, kuten rakennukset, vesistöt jne.

 

Tehtävä 3:

Mitä suojaimia asentaja tarvitsee pylvästyöskentelyssä ja miksi?

- Suojavaatetus, silmäsuojat, turvakengät, kypärä kuulosuojaimilla, suojahansikkaat.

Tehtävä 4:

Mitä muita menetelmiä on olemassa pylväässä työskentelyyn, kuin kiipeäminen pylväskengillä? Mitä rajoitteita (koulutusta) muut menetelmät asettavat?

- Nostokori ja henkilönostimet

- Tarvittava opastus nostolaitteille (18v.)

Tehtävä 5:

Mitkä tekijät vaikuttavat pylväskuopan syvyyteen?

- Pylvään pituus, maan laatu

 

Tehtävä 6:

Kuvaile päävaiheittain pylvään pystytys koneellisesti?

- Pylväskuopan kaivu (n. 2m), pylvään kalustus, pylvään nosto, juuren tiivistys.

Tehtävä 7:

Kuvaile päävaiheittain turvallinen pylvääseen kiipeäminen?

- Valjaiden tarkistaminen ja pukeminen oikein.

- Pylväsvyö kiinnitetään heti alhaalla

- Käytetään kahta pylväsvyötä, jolloin esteet voidaan ylittää turvallisesti.

Tehtävä 8:

Milloin ja miksi pylväisiin laitetaan haruksia?

- Johtojen pylvästä kallistavat voimat kumotaan haruksilla.  

Tehtävä 9:

Mitkä tekijät vaikuttavat haruskulman ja etäisyyden määrittämiseen?

Kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat sekä määrä.

 

Tehtävä 10.

Luettele haruksen pääosat (5kpl)?

- Haruslaatta, harusvarsi, harusvaijeri, haruslukko yläpäähän harusta ja kiilapidin alapäähän.

Tehtävä 11.

Kuvaile työvaiheittain kuinka haruksen yläosa asennetaan pylvääseen?

Vaijeriin laitetaan haruslukko ja pylvääseen naulataan tarvittaessa kiinnikkeet, jotta vaijeri ei luista alaspäin. Vaijeri pyöräytetään kaksi kierrosta pylvään ympäri.

Tehtävä 12.

Kuvaile työvaiheittain kuinka haruksen alaosa asennetaan pylvääseen?

- Harusvaijeri kiinnitetään harusvarren silmukkaan kiilapitimellä tai kierukkapäätteellä.

Tehtävä 13.

Kuinka tiheästi ja/tai mistä kohdin AMKA-linja on maadoitettava?

- AMKA:n PEN-johdin (kannatinvaijeri) maadoitetaan muuntajan läheisyydessä ja enintään 200m kuluttajalta.

Tehtävä 14.

Millä tavoin/menetelmin maadoituselektrodi voidaan asentaa maahan?

- Kaivamalla kaivurilla ojaa, johon maadoituskupari asennetaan tai tekemällä syvämaadoitus. 

Syvämaadoituksessa metallitangon ja katuporan avulla kupari saadaan syvälle maahan. 

 

Tehtävä 15.

Miten ja miksi maadoituskupari on suojattava?

- Vikatilanteessa kupariin voi tulla vaarallisia jännitteitä.

Tehtävä 16.

Missä kohteissa AMKA-kaapelia käytetään?

- Maaseudulla, kun maakaapelointi on liian kallista tai hankalaa.

Tehtävä 17.

Kuinka leveän johtoreitin AMKA-linja vaatii metsässä?

- Yleensä kaivinkoneen leveys riittää (n.3m). Kuitenkaan oksat eivät saa hangata AMKAa.

Tehtävä 18.

Kuinka AMKA-johtimet (L1, L2, L3 ja PEN) tunnistetaan toisistaan?

- Vaihejohtimissa on harjanteet (2,3 ja 4), PEN johtimessa ei ole kuorta.

Tehtävä 19.

Luettele yleisimmät koukkutyypit ja kuvaile missä niitä voitaisiin käyttää?

Koukku välipylvääseen, päätepylvääseen ja ulkokulmaan.

Tehtävä 20.

Luettele yleisimmät päätepitimet ja kuvaile mihin niiden toiminta perustuu?

Kierukkapääte ja kartiopäätepidin.

Tehtävä 21.

Miten liittimen valinta vaikuttaa asentajan työhön?

Omat liittimet alumiini/alumiini liitokselle ja alumiini/kupariliitokselle.

Tehtävä 22.

Kuivaile pääkohdittain AMKA-kaapelin asennusvaiheet?

- Pylväiden harustus, pylvästys ja harustus, AMKA:n veto ja kiinnitys sekä kytkennät.

 

Tehtävä 23.

Kuivaile pääkohdittain AMKA-kaapelin jatkoksen teko vaiheet?

- Kannatinvaijeri (PEN-johdin) jatketaan eristämättömällä vedonkestävällä kiilaliittimellä.

- Vaihejohtimet jatketaan eristetyillä liittimillä.

Tehtävä 24.

Eri jännitetason kaapeleita voidaan laittaa samaan pylväisiin, yhteiskäyttöpylväisiin? Kuinka alemman jännitetason asentajalle on kerrottu ylimmän työskentelyalueen raja?

Pylvääseen asennetaan keltainen nauha osoittamaan raja, minne voi kiivetä.

SEOT52.3, Jakelujärjestelmän rakenne

Tehtävä 1:

Muuntamoa rakennettaessa tulee eteen muuntajan fyysinen siirto. Luettele muuntajan siirto tavat (4kpl)?

Yleensä käytetään autonosturia.

 

Tehtävä 2:

Millä kahdella eri tavalla voidaan pj-keskukselle menevät suurvirtakiskot rakentaa? Kuinka ne eroavat fyysisesti toisistaan?

Suurvirtakiskoja käytetään, kun virrat ovat yli 1000A.

 

Tehtävä 3:

Mitkä osat pitäisi rakennukseen sijoitettavasta muuntamosta maadoittaa?

Metalliosat suojamaadoitetaan.

 

Tehtävä 4:

Mistä tiloista puistomuuntamo koostuu?

Tulokenno (20 kV), MUUNTAJA 20/0,4Kv JA PJ-puoli

 

Tehtävä 5:

Kuinka puistomuuntamon maadoitukset toteutetaan?

 

Tehtävä 6:

Puistomuuntamoissa pienjännitelähdöt lähtevät useasti varokekytkimiltä. Miten varokekytkin toimii ja miten sitä käytetään?

Varokekytkimessä on sulakkeet ja sulakkeen palaminen aukaisee kytkimen.

 

Tehtävä 7:

Kuvaile, karkealla tasolla, kuinka pylväsmuuntamo varustellaan?

Pylväsmuuntamossa on yksi tai kaksi pylvästä, muuntajakone ja erotin.

 

Tehtävä 8:

Kuinka pylväsmuuntajan rakentamisessa huomioidaan maadoituksen rakentaminen?

PEN-johdin käyttömaadoitetaan ja metalliosat suojamaadoitetaan.

 

Tehtävä 9:

Kuvaile, pääkohdittain, pylväsmuuntajan asennuksen työvaiheet?

Pylväiden pystytys ja tarvittaessa harustus. Erottimen asentaminen pylvään yläosaan. Muuntajaorsien kiinnitys. Muuntajan asentaminen orsille. Maadoitetaan metallirakenteet ja Pen-johdin. PJ-varokkeiden asentaminen.

 

Tehtävä 10.

Miksi jakelumuuntamoihin tehdään käyttöönottotarkastus? Mitä tarkastuksessa pitäisi erityisesti huomioida?

Laitteiden kunto, maadoitukset.

 

Tehtävä 11.

Kuinka maa-aines vaikuttaa maadoitusimpedanssin arvoon? Miksihän näin tapahtuu?

Savimaalla saadaan hyvät maadoitusarvot helposti. Ongelmallisimpia ovat kallioperäiset ja hiekkapohjaiset paikat, joihin maadoittaminen on vaikeaa.

 

Tehtävä 12.

Mitä erityistä on huomioitava kun tehdään töitä jännitteisten osien läheisyydessä?

Työskentelyetäisyys riittävä. Esim. 20 kV:lla 1 metri.

 

Tehtävä 13.

Miksi kytkinlaitoksessa meneillään oleva työskentelyalue kannattaa merkitä?

Puomeilla, köysillä tai muutoin estetään tai muutoin estetään pääsy.

 

Tehtävä 14.

Mitkä toimenpiteet on tehtävä ennen kuin aloitat työt jännitteettömässä kohteessa?

Suurjännitteellä aina jännitteen koestus ja lisäksi aina työmaadoitus.

 

Tehtävä 15.

Millä edellytyksillä saat tehdä jännitetöitä?

Tekijällä oltava JT-koulutus ja työlle oltava suunnitelma.

SEOT52.2, Jakelujärjestelmän rakenne

Tehtävä 1:

Mikä on keskijännitteen jännitealue?

10 kV- 45 kV

 

Tehtävä 2:

Kuinka jakelumuuntamot jakaantuvat rakenteensa/sijoituksensa perusteella?

Pylväsmuuntamo, puistomuuntamo ja kellarimuuntamo.

 

Tehtävä 3:

Mitkä tekijät vaikuttavat muuntamon sijoitteluun?

Maaseutu/taajama. Muuntamon koko.

 

Tehtävä 4:

Mihin muuntajan väliottokytkintä käytetään?

Muuntajan jännitteen säätöön.

 

Tehtävä 5:

Osa muuntajista on öljy täytteisiä. Mihin muuntaja tarvitsee öljyä? Miksi öljytäytteisissä muuntajissa on paisuntasäiliö?

Muuntajan öljy on jäähdytystä ja eristystä varten. Vanhoissa muuntajissa on säiliö öljyn lämpölaajenemisen vuoksi. Uudemmat muuntajat ovat suljettuja, eikä niissä ole paisuntasäiliötä.

 

Tehtävä 6:

Mitä yksikköä käytetään muuntajan tehon ilmaisemiseen? Esitä näennäistehon kaava jännitettä ja virtaa apuna käyttäen?

Kilovolttiampeeri kVA. S=

 

Tehtävä 7:

Mitä tarkoittaa muuntajan kyljessä merkintä Dyn11?

Ensiö kolmiossa ja toisio tähdessä. Toisiossa nollapiste. Ensiön ja toision välinen vaihe-ero on 30 astetta.

 

Tehtävä 8:

Kuinka hermeettisesti suljettu muuntaja eroaa painesäiliöllä varustetusta muuntajasta?

Hermeettinen muuntaja on suljettu ulkoilmalta, eikä siinä ole paisunta-astiaa.

 

Tehtävä 9:

Millaisissa paikoissa voidaan käyttää valuhartsieristeistä jakelumuuntajaa?

Paikoissa, jonne öljytäytteinen ei sovellu. Esim. teollisuuslaitoksissa.

 

Tehtävä 10.

Mitä tarkkailu ja huolto toimia jakelumuuntajille tehdään?

Tarkastetaan eristimien kunto, öljynmäärä ja maadoitukset.

SEOT52.1, Jakelujärjestelmän rakenne

Tehtävä 1:

Kuinka määritellään sähköasema?

Sähkönjakelussa käytettävät muuntajat ja kytkinlaitteet sijoitetaan sähköasemille.

 

Tehtävä 2:

Miksi voimalaitosten yhteydessä on sähköasema?

Generaattorilta tuleva 10,5 kV:n jännite nostetaan 110 kV:n siirtojännitteeksi.

 

Tehtävä 3:

Mikä tehtävä sähköasemilla on jakeluverkossa?

Jännitteen alentaminen tai nostaminen ja jakaminen eri linjoille.

 

Tehtävä 4:

Kirjan sivulla 32 on kuvassa 45 esimerkki sähköaseman pääkaavion osa 110kV kentästä. Kenttään kuuluvat erotin, maadoituserotin, katkaisija, virtamuuntajat, jännitemuuntajat, ylijännitesuojat, päämuuntaja ja 20kV:n maakaapelipääte. Kuvaile kyseisten osien/laitteiden käyttötarkoitus ko. kentässä:

 

Tehtävä 5:

Mitä tarkoitetaan 20kV:n kytkinlaitoksella?

Laitteisto jossa sähkö jaetaan eri lähdöille.

 

Tehtävä 6:

Mitä tarkoitetaan kun kytkinlaitosten yhteydessä puhutaan kennoista?

Kennossa sijaitsee lähtöön kuuluvat suojalaitteet ja kytkinlaitteet.

Tehtävä 7:

Minkälaisia suojausjärjestelmiä käytetään levykotelokennoissa kiskosto-oikosulkutapauksien ehkäisemiseksi?

Suoja releitä

 

Tehtävä 8:

Mitä etua saavutetaan SF6 kojeiston käytöstä? Mihin etu perustuu?

Kaasutäytteinen kojeisto, joka sopii pieneen tilaan.

 

Tehtävä 9:

Mitä kokoojakiskolla tehdään ja mitkä ovat sen pääosat (rakenne)?

Kiskoja on esim. pääkisko-apukisko tai kaksikisko systeemejä. Niiden avulla saadaan esim. katkoton huolto laitteille.

 

Tehtävä 10.

Mihin erottimia käytetään?

Erottimet ovat suurjännite kytkinlaitteita, joita käytetään esim. 20 kV:n ilmajohtoasennuksissa.

Tyypillisesti avausväli silmin havaittavissa.

 

Tehtävä 11:

Tavallisella erottimella ei ole virran katkaisukykyä. Sen sijaan kuormaerottimella on. Mihin perustuu kuormaerottimen erotuskyky?

Siinä on lisäksi ns. valokaarensammutuskenno.

 

Tehtävä 12:

Miten varokekuormaerotin toimii?

Siinä on erottimen lisäksi oikosulkusuojana sulakkeet.

Tehtävä 13:

Mitä maadoituserottimella tehdään?

Jos mennään töihin suurjännite laitokseen, maadoituserottimella voidaan suorittaa työmaadoitus.

 

Tehtävä 14:

Mihin katkaisijaa käytetään?

Katkaisijalla voidaan katkaista kaikenlaiset virrat, myös vikavirrat.

 

Tehtävä 15:

Miten katkaisija eroaa erottimesta?

Katkaisijan katkaisuteho on suurempi kuin erottimella.

 

Tehtävä 16:

Mihin virta- ja jännitemuuntajia käytetään?

Sähkön mittausta ja suojalaitteita varten.

 

Tehtävä 17:

Mihin ylijännitesuojia tarvitaan?

Yleisin tarve on suojautuminen ukkoselta.

 

Tehtävä 18:

Mitä tarkoitetaan omakäyttömuuntajalla?

Sähköaseman omaa sähkötarvetta varten.

 

Tehtävä 19:

Mihin kytkinlaitoksen akustoja tarvitaan?

Turvaa kytkinlaitoksen sähköt vikatilanteessa.

Tehtävä 20:

Mikä on suojareleistyksen tehtävä?

Toimivat oikosulku ja ylikuormitussuojina.

 

Tehtävä 21:

Mitä tarkoitetaan kennoterminaaleilla?

Lähdön suojalaitteisto, jossa on releet ym. suojalaitteet.

 

Tehtävä 22:

Mitkä osat sähköasemasta tai kytkinlaitoksesta on maadoitettava?

Kaikki jännitteelle alttiit suojalaitteet.

 

Tehtävä 23:

Millä edellytyksellä kytkinlaitoksessa voi tehdä käyttötoimenpiteitä?

Etukäteen tehtävä kirjallinen suunnitelma. Yleensä vähintään kaksi asentajaa. Tehtävä työmaadoitus ja jännitteen tarkastus.

Voimalaitokset

Tehtävä 1:

Sähköä tuottavat voimalaitokset voidaan jaotella mm. tuotantotekniikan mukaan. Luettele yleisimmät Suomessa käytettävät voimalaitostekniikat?

• Vesi- ja pumppuvoimalaitos
• Lauhdevoimalaitos
• Vastapainevoimalaitos
• Ydinvoimalaitos
• Kaasuturbiinivoimalaitos
• Kombivoimalaitos
• Polttomoottorivoimalaitos
• PFBC-voimalaitos
• IGCC-voimalaitos
• Tuulivoimalaitos
• Aurinkovoimalaitos
   
  Tehtävä 2:
  Kuvaile pääkohdittain kuinka lämpövoimalaitokset toimivat?
  Lämpövoimalaitos tuottaa ensin lämpöä ja muuttaa sen sähköksi generaattorissa. Yleensä poltetaan jotain polttoainetta, vapautuneella lämmöllä höyrystetään vettä, höyry pyörittää höyryturbiinia ja turbiini pyörittää generaattoria.
   
  Tehtävä 3:
  Mitkä ovat lämpövoimalaitoksen tavanomaiset energian lähteet?
  Puu, Turve, Kotitalousjäte, Hiili ja Biohiili
   
  Tehtävä 4:
  Miten lauhdevoimalaitos eroaa yhteistuotanto voimalaitoksesta?
  Lauhdevoimalaitokset optimoidaan pelkästään sähköntuotantoon, mutta yhteistuotanto voimalaitoksessa tuotetaan suuremmalla hyötysuhteella sähköä, sekä lämpöä.
   
  Tehtävä 5:

Mitä etua saavutetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannosta? Entä mitä haittaa siitä on?

Yhteistuotannolla saavutetaan parempi energian hyötysuhde, mutta sähköntuotto heikkenee kuin samalla tuotetaan kaukolämpöä.

Tehtävä 6:

Kuvaile kuinka ydinvoimala toimii?

Ydinvoimalan toiminta perustuu siihen, että korkeasti rikastettua uraania asetellaan polttoainesauvoihin ketjureaktion aikaansaamiseksi. Jotta reaktion reaktio saisi alkunsa, on kriittinen massa ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myös hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla.

 

Tehtävä 7:

Miten painevesireaktorijärjestelmät ja kiehutusreaktorijärjestelmät eroavat toisistaan?

Kiehutusvesireaktorissa vesi kiertää vain yhdessä kierrossa matalammalla paineella, joten se kiehuu ytimessä noin 285celsiusta. Painevesireaktori on hyötysuhteeltaan hieman kiehutusvesireaktoria parempi.

 

Tehtävä 8:

Miten kaasuturbiinivoimalaitoksen toiminta eroaa kiinteän polttoaineen voimalaitoksesta?

Kaasuturbiinivoimala on pienempi, kevyempi ja hyötysuhteeltaan pienempi kuin kiinteän polttoaineen voimalaitos.  

 

Tehtävä 9:

Kuinka vesivoimalaitoksen ja lämpövoimalaitoksen toimintaperiaatteet eroavat toisistaan?

Vesivoimalassa veden virtaus pyörittää turbiinia joka pyörittää generaattoria. Lämpövoimalassa vesihöyry pyörittää höyryturbiinia ja turbiini pyörittää generaattoria.

 

Tehtävä 10:

Mitkä osatekijät vaikuttavat vesivoimalaitoksen tehokkuuteen?

Paine millä turbiinia pyöritetään.

 

Tehtävä 11:

Luettele vesivoimalaitoksen pääosat, ja kerro mitä ne tekevät?

 

Tehtävä 12.

Kuvaile kuinka tuulivoimala toimii?

Tuuli pyörittää roottoria, roottori pyörittää generaattoria joka tuottaa sähkön, generaattorilta sähkö menee muuntamolle, josta se menee linjoja pitkin toiselle muuntajalle ja kiinteistöihin.

 

Tehtävä 13.

Kuvaile kuinka aurinkovoimala toimii?

Auringon tuottama energia varastoidaan aurinkokennoihin. Jotka muuttavat auringon energian tasavirraksi. Tasavirta menee vaihtosuuntaajaan, joka muuttaa virran vaihtovirraksi.

 

 

Tehtävä 14.

Mihin varavoimakoneita käytetään, ja minkälaista polttoainetta niissä yleensä käytetään?

Varavoimakoneita käytetään yleensä sähkökatkoksen aikana, joilla saadaan tuotettua sähköä siksi aikaa. Yleensä varavoimakoneet toimivat dieselillä.

 

Tehtävä 15.

Miksi hiilivoimalaitoksen käyttöä pyritään vähentämään?

Hiilivoiman takia suuret rikki- ja hiilidioksidipäästöt sekä erilaiset typen oksidien pääsy ilmakehään aiheuttavat ympäristövahinkoja sekä saastuneilla alueilla vakavia saurauksia